AJAMINEN LYNXILLÄ
Fyysisesti vaativana lajina kelkkailu tukee täydellisesti ammattiurheilijan uraani ja formulalla kilpailemista. Talvisin kelkkailu on sisällytetty fysiikkatreeniohjelmaani, sillä se rasittaa juuri oikeita lihasryhmiä kehittäen ja ylläpitäen refleksejä sekä ajosilmää ja -tuntumaa. Träkkään jokaisen ajoni urheilukellolla ja sykevyöllä.
Sporttinen reittikelkkailu on mun juttu, joten kelkoiksi ovat valikoituneet Rave Enduro 600R E-TEC sekä Rave RE 850 E-TEC. Mun ultimaattinen unelmakelkka olisi näiden kahden risteytys: Rave Enduro Emma -edition 850-kuutioisella koneella!
Vaikka kelkkailu on minulle urheilua, se on myös upea tapa jakaa kokemuksia ja viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Pidän siitä, että kelkkailu on erittäin yhteisöllistä. Sitä kautta tapaa joka kerta uusia kivoja ihmisiä ja käynkin useasti ajamassa myös entuudestaan tuntemattomien ihmisten kanssa.
Koen olevani kuin Lynx; rouhea, suomalainen, periksiantamaton ja kunnianhimoinen.
ALKU
Ajoin kelkalla ensimmäistä kertaa isäni kanssa ollessani noin kuusivuotias. Hän on moottoriurheiluintoilija ja meillä oli kartingautojen lisäksi lapsuudessa myös moottorikelkkoja, mikä ei ollut kovin tavallista helsinkiläisille. Kelkkailimme Lahden alueella, sillä meillä oli mökki Messilässä. Tappelimme isoveljeni kanssa siitä, kumpi pääsee isän kyytiin, mutta pääsin ajamaan myös itse järven jäällä.
15-vuotiaana sain vihdoin alkaa ajaa yksin, mutta vain vuotta myöhemmin satutin alaselkäni kelkkaillessa. Tuli noin 10 vuoden tauko ja sittemmin vuokrasin vain muutamia kertoja kelkkaa ajoon talvilomien yhteydessä, kunnes 2020 keväällä kelkkakärpänen puraisi Lynxin 2021 mallistoesittelyssä Levillä isosti!
Yhteistyömme Lynxin kanssa syventyi entisestään ja kelkkakilometrejä on sittemmin kerinnyt tulla jo useampi tuhat. Nyt olen täysin koukussa.
SISU
Muistan kun koin ensimmäisen kunnon ilmalennon kelkalla entuudestaan tuntemattomalla reitillä. Eteen tuli yllättäen iso patti, jonka jälkeen reitti äkkijyrkkeni alaspäin. Kelkka lähti patin nokasta iloisesti ilmavaan lentoon ja keulan osoittaessa kirkkaan sinistä taivasta, totesin vaan että voooooi p****. Tuntui, että aika hidastui ja minulla oli yllättävän paljon aikaa miettiä eri vaihtoehtoja miten selvitä tilanteesta. Ilokseni kroppani toimi automaattisesti oikein, vaikken lähtökohtaisesti tiennyt mitä pitäisi tehdä. Painoin jarrua, jolloin keula oikeni ja vähän ennen alastuloa iskin automaattisesti vedon päälle. Rave Enduro tuli tonttiin täydellisesti, jonka jälkeen huusin varmaan parin minuutin ajan ajaessani erilaisia kirosanoilla höystettyjä ilon ja adrenaliinin sekaisia karjahduksia, koska se oli niin siistiä. Äkillisissä tilanteissa olen kyllä saanut monesti olla kiitollinen moottoriurheilutaustastani.
Katso nyt
